maanantai 18. helmikuuta 2013

Vapiskaa vampit!

Siitä on jo pitkä aika kun viimeksi tunsin olevani näin elossa. Paljon on tapahtunut ja sattunut ja viimeisimpänä pitkät sairastelut, jotka alkavat olemaan menneen talven lumia. Mä olen ottanut paljon aikaa itselleni ja yrittänyt pitää huolen rakkaimmistani. Ystävät ovat valitettavasti jääneet vähemmälle, mutta täältä mä pikkuhiljaa alan kuoriutumaan häiriöksi asti!
Mun ystävät ovat kaikki täydellisen erilaisia. Mun ystävistä löytyy nuorempia ja vanhempia. Löytyy boheemia ja rock-henkistä. On bilettäjiä ja kotihiiriä. Meillä kaikilla on kuitenkin yksi asia yhteistä; me ollaan kaikki työnarkomaaneja. Mä tiedän, että mä en ole sellaiselta vaikuttanut pitkään aikaan, mikä oikeastaan onkin aika pelottavaa. Sen jälkeen kun mä olen tutustunut mun nykyiseen parempaan puoliskoon(?) niin olen ollut täysin erilainen kuin aikaisemmin. Rankka työtahti ja rankat huvit ovat verottaneet mun hyvinvointia. Mua pelottaakin, että koska musta kuoriutuu se ahne töiden haalija. Mitä jos en enää vastaakkaan toiveita? Ajatukseni ovat ajankohtaisia, koska energiatasoni nousee koko ajan ja alan ahdistumaan tekemättömyydestä.
Viime vuonna mä pohdin paljon; millainen olen! Olenko mä klassisen tyylikäs? Rokkimimmi?Prinsessa? Sporttipimu? Mä elin vaihetta jossa mä etsin itseäni ja mietin kuka mä olen. Mä halusin olla trendikäs, kaunis, puhelias, iloinen, mä halusin olla ns.vamppi! Hah, nyt mä nauran noille surkeille ajatuksilleni. Miksi minä haluaisin olla halpaa tusinakamaa? Nyt mä olen täysin sitä mitä mä haluan olla; onnellinen. Ensimmäistä kertaa moneen vuoteen mä en stressaa vartalostani. Jokainen meistä haluaa olla hyvässä kunnossa, jokainen haluaa näyttää hyvältä bikineissä, mutta pitkästä aikaan en koe paineita asian suhteen. Jokavuotinen kevätmasennus saa tänä vuonna painua h#lv#ttiin:)





Hyvin mä näytän tällaisena kelpaavan mun ystäville, perheelle, rakkaille, miksi haluaisin muuttaa itseäni? Jos et sä ole tyytyväinen itsees, miks kenenkään muunkaan tarvis olla suhun tyytyväinen? Uusia ajatuksia ja virikkeitä odotellen ;)

Rakkaudella T

tiistai 5. helmikuuta 2013

Rakkautta ja ratakiskoa

Jokainen meistä voi ajatella ettei ole helppoa olla juuri minä! Tällaisena tavallisena kadun tallaajana voin todeta että todellakin on helppoa olla minä. Vaikka välillä tuntuu että maa lähtee jalkojen alta ja taivas putoaa niskaan, niin voi olla kiitollinen kaikesta siitä auringon paisteesta joka porottaa suoraan silmiin ja saa sydämen hymyilemään. Tämän helpommaksi elämä tuskin koskaan tulee.
Viimeisen parin päivän aikana vuosi 2012 on pyörinyt päässäni jopa kidutukseen asti. Koko vuosi oli täynnä pettymyksiä, rakkautta, vihaa, onnellisuutta, katkeruutta ja ilon kyyneleitä. Kymmenet uudet asiat ovat vallanneet elämäni ja kymmenet vanhat asiat ovat painuneet muistoihini. Mitään en kadu! Miksi katuisinkaan? Uskon kohtaloon, kaikki mitä olen nyt, missä olen ja kenen kanssa on seurausta siitä mitä aikaisemmin elämässäni on tapahtunut.
Kaikki asiat tuntuu aina selviävän ennemmin tai myöhemmin. Ei näistä arjen kommelluksista yksin tarvitse selvitä, perhe ja ystävät ovat mulle tärkeä tukiverkosto:) Tuntuu että kaikki on paljon helpompaa nyt kun on saanut oman pään asiat selvitettyä ja laitettua tietyt asiat järjestykseen:)




Ei muuta kuin rakkautta kaikille <3 T

2013!

Hetki on vierähtänyt kun olen viimeksi tänne kirjoittanut, mutta täällä mä taas olen! Kaikenlaista on tapahtunut, enkä ole saanut itsestäni irti minkäänlaista lorua ja novellia. Nyt uudella temmolla ja motivaatiolla räiskitään eteenpäin! Mä päätin noin 5 minuuttia sitten, että mun elämä alkaa NYT! Ja kaikki te saatte olla siinä mukana, pienellä sensuurilla tietenkin:) Seuraavien päivien aikana mä käyn vähän läpi mun viime vuotta ja varsinkin aikaa jolloin en ole tänne kirjoitellut. Hyvän maun puitteissa tietysti.
Tässä on viimeaikoina tullut pohdittua monia asioita ja osa on semmoisia jotka pidän täysin omien ovien takana, mutta on paljon semmoista jotka voin mielelläni jakaa myös muille. Että mä en paljastaisi etukäteen ihan kaikkea mitä meinaan tänne kirjoitella niin annetaan tämän ensimmäisen tekstin olla tämmöistä lyhyempää sorttia :)


Vähän laadukkaampia kuviakin yritän ottaa jatkossa, nyt pärjätään tällä:) Mä alan heti väkertämään seuraavaa teksti, niin päästään heti huomenna aloittamaan uusi sydämen syke!


Rakkaudella, T